MerviEskelinen Näkymiä PerusSuomalaiselta veräjältä

Suomenhevosemme vientituotteeksi

  • Suomenhevosemme vientituotteeksi

Ypäjän Hevosopisto ilmoitti suomenhevostensa luopumisesta. Asian järjettömyys saavutti laajan julkisuuden. 

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hevosurheilu-hevosopisto-lu...

 

Muutama päivä uutisen jälkeen Ypäjän Hevosopisto muutti hiukan linjaansa ja uutisoi. 

"Ypäjän hevosopisto ei ole luopumassa kaikista suomenhevosistaan, vaan valmennuskeskuksen hevoskantaa uudistetaan paremmin tarpeisiin sopivaksi."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.320194?fbclid=Iw...

Ypäjän Hevosopiston hallituksen puheenjohtaja Tomas Stenius muutti lausuntoaan suomenhevosen arvottomuudesta runsaan julkisen paheksunnan myötä. Stenius oli sitä mieltä, että urheilijoiden koulutukseen suomenhevonen ei sovi. 

Vuonna 2017 Ypäjän Hevosopistolle esitettiin toive, että se säilyttäisi erisukuisia suomenhevosia toiminnassaan. Toivetta ei ole kuultu.


Vuonna 2017 suomenhevonen julistetaan Suomen Kansallishevoseksi

Raviurheilussa tapahtuu paljon mm. Apassin ja Vieskerin saavutusten myötä. Myös suomenhevosratsujalostus kehittyy.

2006
Kuninkuusravien suosio kasvaa. Yleisömäärä Forssan kuninkuusraveissa on 
jo lähes 60 000 henkeä. Muutama vuosi aiemmin Viesker alittaa ensimmäisenä 1.20 -rajan kilometriajalla 1.19,9. Siitä tulee suomenhevosten ensimmäinen superjuoksija. Superjuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.20.
Suomenratsujen kuninkaalliset järjestetään ensimmäistä kertaa. Kiinnostus suomenhevosen ratsastus- ja harrastekäyttöön kasvaa.

1995 
Euroopan unioni määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.


1993
Suomen työhevosseura ry perustetaan ja muutama vuosi aiemmin Suomenhevosliitto ry perustetaan.

1984
Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.

1971
Suomenhevoselle muodostetaan neljä jalostussuuntaa: työhevonen, juoksija, ratsu- ja pienhevonen.

Vuosina 1940-1956 suomenhevosten kasvatus ja määrä huipussaan. Vuonna 1950 suomenhevosia oli 410 000.
Jälleenrakentamisen aikakautena sotien jälkeen suomenhevonen oli korvaamaton apu niin maa- ja metsätaloudessa kuin kuljetustehtävissäkin.


1970
Suora ry perustetaan edistämään suomenhevosen ratsukäyttöä.


1939-1945 
Sota-aikana suomenhevonen varmisti armeijan liikkuvuuden. Hevoset kuljettivat niin ruoan, ammukset ja muut tarvikkeet, lääkkeet ja postin sotatantereella. Suomenhevoset kuljettivat myös haavoittuneet ja kaatuneet sotilaat.

1909
Suomen Hevosjalostusliittojen Keskushallinto perustetaan.

1907 
Kansallinen herääminen on taustavoimana puhtaan suomalaisen hevosrodun kehittämiselle.

Järjestelmällinen jalostustyö ja suomenhevosen jalostaminen puhtaana rotuna käynnistyy. Päätös koko maan käsittävän kantakirjan perustamisesta astuu voimaan. Ensimmäisenä kantakirjaan merkitään ori Ukonpoika. 

http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantaki...

 

 

Suomenhevonen on ainutlaatuinen rotu. Suomenhevonen on turvannut sota-aikaan miehistön selvitytymismahdollisuuksia.  Sen rakenne, varmajalkaisuus, luonne, kestävyys, sitkeys, luonnon oloihin sopeutuminen ovat tehneet siitä Suomeen soveltuvan hevosen. Sen mukautuva luonne, palvelualttius ja rehtiys mahdollistavat käytön erilaiseen hevostoimintaan esimerkiksi koulu-, este-, kenttä-, ravi-, vaellus-, matka-, metsätyö-, terapia- ja vikellystoimintaan.

 

Miten suomenhevosen arvostus lisääntyy?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.221257

 

Suomenhevonen tarvitsee puolesta puhujia, se tarvitsee puolesta toimijoita. Tarvitaan rotua tukevia kampanjoita, taloudellista tukea suomenhevosjalostus- ja kasvatustoimintaan. Suomessa on runsaasti  eri suomenhevosoreja ja tammoja. Tammojen ja varsinkin orien huoltajat markkinoivat laadukkaitaan oreja. Hevosharrastajilla ja -yrittäjillä on hienoja, laadukkaita tammoja myös jalostuskäyttöön. Annetaan suomenhevostammoille ja -oreille mahdollisuus. 

Myös harrastustoimintaan tarvitaan suomenhevosia. Moni ratsastuskouluharrastaja toivoo enemmän suomenhevosia ratsastuskoulukäyttöön.

Tarvitaan enemmän suomenhevoslähtöjä muun muassa tammalähdöt. Suomenhevonen on kokenut monessa hevoslajissa alasajoa kilpailulähtöjen vähentämisenä. Hevosalan yrittäjät ja -harrastajat lyövät lappua luukulle mahdottoman edessä.

Tarvitaan palkintosummien selkeää korottamista. Monen hevosalayrittäjän toimeentulo koostuu myös palkintosummista. Myös hevosharrastajat kustantavat lähtöjään palkintosummilla. Monen yrittäjän ja harrastajan hevoset jäävät talliin ilman mahdollisuutta vähäisenkään taloudelliseen tukeen.

Suomenhevosrodun alkuperäisrotuavustukset ja muita suomenhevostoiminnan tukia jäädytettiin vuonna 2017. Tämä on ollut monelle hevosalalla toimijalle kestämätön tilanne ja suomenhevoset on ohjattu viimeiselle matkalle.

Nostetaan suomenhevonen suomenhevoselle kuuluvaan arvostukseen. Suomenhevonen vientituotteeksi!

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Suomessa voisi harjoittaa monenlaista liiketoimintaa, mutta se ei määrätyistä syistä kiinnosta juuri ketään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ainakin islantilaiset ovat ylpeitä omista hevosistaan.

Islanninhevosten rotuominaisuuksien suojelu lienee maailman vanhin päätös, mitä tulee geeniperimän varjeluun. Maahan ei ole saanut tuoda muualta hevosta 700 vuoteen ja maasta viety hevonen ei voi koskaan tulla takaisin sumujen saarelle, jos on sieltä joskus pois viety.

Suomenhevonenkin ansaitsisi oman arvostuksensa, mutta harrastajat ovat ravitoiminnan ulkopuolella jäämässä vähiin ja aiemmin arvostetut työhevosen rotuominaisuudet ( mm. portaat ) jäämässä ikävästi toissijaisina unholaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset