Tämähän piti olla lapselleni maksutonta!
Moni vanhempi tai huoltaja pohtii taas koulun käytiin liittyvien luokkaretkien rahoitusta.
Se kun ei mene pääsääntöisesti vieläkään niinkuin perusopetuksen maksuttomuuden näkökulmasta pitäisi mennä.
Suomen perustuslain (731/1999) 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa on kyse subjektiivisesta oikeudesta, ei periaatteesta. Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia.
Opetusta ovat nimenomaan nämä koulun vuotuiseen suunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muu vastaava koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta.
https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamisee…
Kaikilla perheillä ei ole varaa kustantaa lastaan tai lapsiaan vuotuisille luokkaretkille. Retkiä tehdään lukuvuoden aikana useampiakin. Jokaisen lapsen kustantaminen mahdollisesti useammalle retkelle on monelle perheelle mahdoton.
Perheet kokevat ahdistusta ja lapset vaistoavat ilmapiirin. Taloudellisen tilanteen mahdottomuus saattaa muokata itsetuntoa. Tämä kantaa pitkälle, jopa niin, nuori koulutusuraa valitessaan valitsee mahdollisimman vähän taloudellisesti kuormittavan.
Vastaavasti muut vanhemmat tai huoltajat kustantavat maksamattomien lasten maksuosuuden. Maksun suorittaneiden perheissä asiasta saatetaan keskustella syyllistävään sävyyn ja se luo pohjaa kiusaamiselle.
Vaihtoehto vanhemmilta ja huoltajilta kerättävälle retkirahalle olisi koulupäivänä järjestettävä luokkaretken valmistelupäivä. Oppilaat työskentelisivät ikä- ja kehitystason mukaisissa tehtävissä kunnassa. Jokainen lapsi osallistuisi yhteisen retken rahoitukseen osallistumispanoksellaan. Tämä helpottaisi perheiden retkirahoitusta kunnan rahoittaessa retket. Lapset pääsisi tutustumaan erilaisiin työtehtäviin ja lisäisi heidän tietämystään erilaisista ammateista.
Ongelmana on juurikin se, että vanhemmat suostuvat maksamaan.
Opetuksen maksuttomuus tarkoittaa muuten käytännössä myös sitä, että koulun pitää kustantaa lapsille mahdollisesti tarvittavat eritysvarusteet: uimapuku, verkkarit, sukset, luistimet, jne.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä tätä vaatimusta että kaiken pitäisi olla aina ”ilmaista”. Itsekin koulua käydessäni oli aina mahdollisuus olla osallistumatta retkiin, elokuviin tai näyttelyihin jos ei ollut varaa, ja jäädä normaalille oppitunnille. Tällaiset oppitunnit joissa oli vähemmän oppilaita olivat usein tehokkaampia oppimisen kannalta kuin ne joissa oli se normaali 40 oppilasta mukana.
Tuskin lapsi moisesta ahdistuu jolleivät vanhemmat tee siitä suurta numeroa.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo retket ym. katsotaan osaksi opetusta ja lain mukaan opetus suomessa on maksutonta nykyisin – ja sitä se on ollut iät ja ajat.
Ongelma on, että kaikki eivät ymmärrä mitä tuo maksuttomuus tarkoittaa.
Toki kyse on myös soveltamisesta. Voitaisiin kai katsoa, että jokin retki ei ole opetusta ja sinne osallistuminen olisi vapaaehtoista. Samaan aikaan pidettäisiin oppitunti niille jotka eivät retkelle lähtisi ja ne jotka retkelle lähtisivät korvaisivat sitten menetetyt oppitunnit tekemällä ne jälkeenpäin jotta saisivat saman opin kuin nekin jotka eivät retkelle lähteneet.
Esim. viisituntisen koulupäivän aikana tehdyn retken voisi sitten korvata tekemällä seuraavalla viikolla joka päivä yhden lisätunnin jos olisi retkellä ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai kyse olekaan siitä, että perheet odottavat ilmaisia mahdollisuuksia osallistua retkikohteisiin, joita opetuksen nimissä tehdään. Kyse on olettamukseni mukaan siitä, onko aiheellista tehdä koulutyön puitteissa eriarvoistavia kalliita luokkaretkiä, joihin kaikilla perheillä ei ole varaa. En edes halua kuvitella, miltä tuntuu niistä kahdesta vähävaraisuuden vuoksi retkeltä poisjääneeltä, joille järjestetään koulutyötä viikon ajaksi, kun muut luokkatoverit ja muutama valittu vanhempi matkailevat erityisissä kohteissa.
Esikoiseni musiikkiluokka teki kiertueen Sveitsiin. Musiikkiesiintymiset ja satojen leivonnaisten pykääminen erilaisiin tapahtumiin ei riittänyt kattamaan matkakuluja. Kaikki perheet joutuivat osallistumaan reissun kuluihin. Tuolloin arvelin että neljä vuotta nuoremman sisaruksen luokka varmaankin matkustaisi aikanaan Australiaan. No ei aivan. Matkustivat Kiinaan viikoksi.
Kannattelin tuolloin jo perheen taloutta yksin ja matkan maksaminen tuntui ylivoimaiselta. Jouduin toteamaan lapselle, että en pysty. No lapsen isä tuli hätiin ja maksoi matkan. Ja pidätti sen jälkeen osuuteni maksamistaan elatusmaksuista.
Ilmoita asiaton viesti
Väärinhän tuossa on toimittu. Sen tajuaa jokainen. Mutta kuka siitä ”valittaisi”?
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikilla perheillä ei ole varaa kustantaa lastaan tai lapsiaan vuotuisille luokkaretkille.”
Eriarvoisuus tuoltaosin poistuu, kun kaikkien retkien järjestäminen lopetetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Opetuksen voimavaroja tulee siirtää matemaattisten aineiden houkuttelevuuteen ja opetuksen tason nostamiseen.
Ilmoita asiaton viesti