MerviEskelinen Näkymiä PerusSuomalaiselta veräjältä

Ikäihmiset vähäisten resurssien vankina

 

Haluatko kokea jatkuvaa laiminlyöntiä?  

 

Miltä sinusta tuntuisi, jos kohdallasi toteutuisivat vain ensisijaiset perustarpeet ja nekin puuteellisesti? Kokisit jatkuvaa puutetta ruoasta ja juomasta? Tieto, joka koskisi hoitoasi välittyisi huonosti henkilöstön ja omaisten välillä. Olisit peseytymättömänä vuorokausia ja sinulla ei olisi puhtaita vaatteita? Olisit hämmentynyt ja yksin.  Sinulle ei tarjoutuisi mahdollisuutta virikkeisiin kotona tai sen ulkopuolella. Puhumattakaan siitä, että pääsisit nauttimaan luonnosta ja kulttuurista.   

 

Näkökanta hyvinvointiin näyttää välinpitämättömältä ja siksi ikäihmisten hoitoa on paljon kritisoitu. Onko ikäihmisten hyvinvointi ja hoidon laatu liukumäki? Hoitajat tekevät parhaansa, mutta tehtävä on heille ylivoimainen, kuormittava ja sietämätön. Jääkö hoidon taso siihen, että hoitaja pintapuolisesti kurkistaa ikäihmistä ovelta?    

    

Jähmettävää levottomuutta herättää puhe ikäihmisten lääkehoidosta. Esimerkiksi lääkkeitä ei ehditä tarkastaa tai lääkkeitä nautitaan väärään aikaan. Muistamattomuus lisää pelkoja ja moni muistisairas kokeekin oman turvallisen kotiympäristönsä uhkaksi. Huolta aiheuttaa omaisille iäkkään palo- ja sähköturvallisuus.  

 

Esimerkki henkilöstömitoituksesta vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Suositus on 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.  Esimerkiksi 25-paikkaisessa ympärivuorokautisessa yksikössä on 12,5 hoitajaa.  Onko palveluasumisyksiköissä todellisuudessa hoitajaresurssi näin suuri? 

Lähde: https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/henkiloston-maara/henkilostomitoituslaskuri/#Laske%20yksikk%C3%B6si%20henkil%C3%B6st%C3%B6mitoitus 

 

Suunnitelmalliset ja käytännönläheiset lähtökohdat, jotka vaikuttavat välittömästi asiakkaiden arkeen toimivat pilareina ikäihmisten hyvinvoinnille. Ikäihmisten palvelujärjestelmän osana voisi toimia arjen koordinaattori, joka kartoittaisi ikäihmisten elinoloja ja ympäristöä monimuotoisesti, kuten esimerkiksi yksinäisyyttä, elämän hallintaa ja palveluketjuja. Päällekkäiset toiminnot vähenisivät, mikä näkyisi säästyneinä hoitajaresursseina. Arjen koordinaattori voisi tehdä tarkentavia hoitoisuusluokituksia, joiden tarkoituksena olisi tarkastella ikäihmisten sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä tilaa kokonaisuutena. Hoidontarpeen tarkastelu on suhteessa siihen onko hoitajien mitoitus riittävä. Etelä-Savon alueella arjen koordinaattori vastaisi ikäihmisten arjen haasteisiin.  

 

Karin Karjalainen, bioanalyytikko, Etelä-Savon piirisihteeri, YTM, HTT-jatko-opiskelija 

Mervi Eskelinen, sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja 

 

Pieksämäen PerusNaiset 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Omaisten on otettava enemmän vastuuta vanhustensa hoidosta. On tehtävä merkittäviä uhrauksia ajankäytössä, taloudellisesti ja tarvittaessa asumisen suhteen. On voitava muuttaa lähemmäksi vanhuksia tai otettava heidät luokseen asumaan. Omasta mukavuudesta ja vapaudesta on luovuttava.

Nykyinen tyyli, jossa vanhukset jätetään yhteiskunnan hoitoon on väärä. Verovarat eivät tule riittämään kasvavan vanhusten joukon hyvään hoitoon.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jos vanhukset Pieksämäellä ja duuni Hesassa, niin miten hoidat?
Lopputili ja kortistoon?

Henry

Toimituksen poiminnat