MerviEskelinen Näkymiä PerusSuomalaiselta veräjältä

Syömmekö kohta enää suomalaista ruokaa?

Syömmekö kohta enää suomalaista ruokaa?

 

Pienet maatilat olivat ennen suomalaisen maatalousyhteiskunnan kivijalkoina. Tilat tuottivat omavaraistaloudessa peruselintarvikkeita sekä huolehtivat suomalaisten ravintotarpeista. Ilman heidän raskasta työtään ei suomalaisilla olisi ollut maitoa ja leipää pöydässä. Olemmeko menossa ojasta allikkoon? Ennen ajettiin pientilat alas ja olemmeko nyt samassa tilassa suurempien tilojen osalta. Pienten tilojen pellot laitettiin pakettiin valtion toimesta. Näinkö käy nyt suurillekin tiloille EU:n toimesta?

Tuottajahinnoista muodostuu maatalousyrityksen pääasiallinen tuotto. Tilastolliset esimerkit osoittavat maatalousyrittäjille maksettavista alhaisista tuottajahinnoista. Maito 0,39 e/l, naudanliha 3,12 e/kg, sianliha 3,47 e/kg, lammas 3,8 e/kg, kananmunat 1,1e/kg, kaura 0,14 e/kg, ruis 0,17 e/kg, leipävehnä 1,7 e/kg. Herää kysymys, kun tarkastelee lukuja, ovatko maatalousyrittäjät nykypäivän maaorjia? Valiokin laski maidon tuottajahintaa seitsemällä prosentilla eli 2,5 senttiä maitolitralta. Valio alensi maidontuottajille maksettavaa summaa, joten muut meijerit joutuvat kilpailutilanteessa laskemaan tuottajahintojaan. Tämä johtaa oravanpyörään.

Maatalousyrittäjän tukimuotoina ovat valtiolta erikseen haettavat erilaiset kansalliset tuet, jotka ovat kuitenkin murto-osa euromääräisestä maatalouden toiminnan kattamisesta. EU:n myöntämät tuet ovat perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä tuotantosidonnainen tuki. Tuet myönnetään eläimen, teurastetun eläimen ruhon tai pinta-alan perusteella. Tukien saamisen edellytyksenä ovat muun muassa aktiiviviljelyn ehdot sekä niin sanotut täydentävät ehdot. Ehdot ovat hyvin rajoittavat ja ehdottomat.

Esimerkiksi maatalousyrittäjä, jolla on 20 lypsävää lehmää, maidon tuotto on 19 litraa/lehmä/pv. 20 lehmää tuottaa maitoa 380 litraa päivässä. Maidosta maksettava hinta on 148 euroa päivässä. Kuukaudessa tuottajalle maksettava summa on 4260 euroa. Lisäksi maatalousyrittäjä saa valtion myöntämää sekä kansallista että EU:n myöntämää tukea. Nämä tuet ovat pieni osa toimintaa ylläpitävistä rahoitusmuodoista.

Noin 6000 euron (sisältäen EU-tuen ja kansallisen tuen) käytettävissä olevasta summasta maatalousyrittäjä maksaa muun muassa erilaiset laitekulut, vuokrakulut, karjarehut ja karjan kuivaheinät, kivennäiset, sähkön, verot, mahdolliset eläinlääkärikulut, eläinsuojien ylläpitokulut, laina- ja investointikulut, vakuutukset, yrittäjän ja työntekijöiden palkat sivukuluineen sekä muut kulut. Tilan muut käyttökulut vähentävät käteen jäävää palkkaosuutta. Monet maatalousyrittäjät joutuvatkin tilanteeseen, jossa heidän on luovuttava elinkeinostaan.

Mielestämme kuluttajat ovat tärkeässä roolissa, kun he vaikuttavat siihen, että tulevaisuudessakin voimme ostaa ja nauttia puhtaasta suomalaisesta maidosta. Omilla ostovalinnoilla voi edistää Suomen maatalouden tilaa. Ostamalla suomalaisia peruselintarvikkeita tuet perussuomalaista maatalousyrittäjyyttä! Voit myös tukea täällä maidontuottajia allekirjoittamalla adressin.

 

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja

Karin Karjalainen, Bioanalyytikko, YTM, HTT:n jatko-opiskelija

 

Perussuomalaiset Naiset Pieksämäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Syömmekö kohta enää suomalaista ruokaa?"

Ei se mitään. Pidänkin enemmän italialaisesta, kiinalaisesta, japanilaisesta ja intialaisesta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Käynti Mumbain lihamarketilla 40 asteen hellepäivinä vierottaa aika monen länsimaisen ihmisen intialaisesta ruoasta. Tai kun katselee miten kanat syövät avoviemäreistä. Itse käyttäisin curryssani mielummin kotimaisia raaka-aineita ainakin eläinperäisten tuotteiden osalta.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Suomalaisia kameroita ei enää myöskään saa mistään. Eikä moottoripyöriä. Suomalaisia toimistojärjestelmiäkin on aika harvassa. Tai viuluja.

Mutta suomalaista maataloutta tuetaan aina riittävästi niin paljon että venäläisiltä ei lopu suomalaiset perunat!

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Venäjä on muuten kieltänyt ruokaperunan tuonnin EU-maista vuonna 2013.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Itse en muista yhtään suomalaista kamera- enkä moottoripyörämerkkiä. Toimistojärjestelmästäkään en ole varma, mutta viuluja joku vissiin meilläkin rakentaa. Summa summarum: olkiukko?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös Helkamalla ole ollut kevytmoottoripyöriksi luokiteltuja ajopelejä muinoin?

Muistelen, että kun sain pienenä isoisältäni laatikkokameran, niin sillä oli joku suomalaiselta kuulostava lyhyt nimi.

Viuluja varmaan on ainakin tehty.

Mutta periaatteessa lienet kyllä oikeassa.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari Vastaus kommenttiin #6

Juu, suomalainen mopo kylla minullakin oli. Mutta eipä niitä enää taideta tehdä.

Itse olen sitä mieltä että suomalaisten olisi parempi keskittyä esim. viulujen rakentamiseen sen sijaan että yrittävät kasvattaa mauttomia tomaatteja, mätiä perunoita ja antibiooteilla kyllästettyä kalaa. Olen säilynyt terveenä lähinnä siitä syystä että olen aina välttänyt suomalaista ruokaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #7

Se Suomessa syötävä kasvatettu kala tulee pääsääntöisesti Norjasta, käy vain Thaimaassa tai Vietnamisssa perattavana ja myydään fileenä jonka tuoreudesta ei voi päätellä oikein mitään ellei se jo haise. Jos haluat parempaa kalaa, pitää kaivaa kuvetta ja ostaa kotimaista ellet itse kalasta. Kotimainen kasvatettu kala taas saa antibiootteja vain jos se sairastuu mutta sen ja teurastuksen välinen varoaika on niin suuri ettet antibiootteja kalasta saa.

Mädistä perunoista ei ole kokemusta, uusia saa taas kohta ja peruna on parhaimmillaan kun se on saman päivän aikana nostettu. Sama koskee kesäaikaan kaikkia kasviksia tomaateista salaatteihin ja mieluusti torilta tuoreena.

Suomalaiset raaka-aineet ovat hyviä ja laadukkaita, ei se Salakarikaan niistä sairastuisi. Kannattaa joskus kokeilla sen sijaan että levittelee ennakkoluulojaan.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Suomalainen ruoka on usein aika mautonta ja ylihintaista. Se ei muuksi muutu iskulauseilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuulin Kiinassa ollessani sikäläisten "kosmopoliittien" yleisenä mielipiteenä sen, että maailmassa ei ole huonompaa ruokaa kuin Suomessa. Suomalaiset yleensä antavat tämän kunnian briteille tai hollantilaisille.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Maiden välillä tietenkin käydään "ruokasotaa", kuten muistamme esim. Italian aiemman pääministerin Silvio Berlusconin lausunnoista huonosta suomalaisesta ja brittiläisestä ruuasta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mahdatko Kuikka nyt sekoittaa ruokakulttuurin ja raaka-aineet?

Suomessa ongelmana on se että kaikki kulkee vakuumipakattuna parin keskusliikkeen kautta ja ihmisille kelpaa se oranssissa marinadissa uitettu vakuumipakattu tavara. Minkä tahansa maalainen raaka-aine maistuisi samalta siten käsiteltynä.

Suomalainen riista, villikala, marjat ja sienet eivät kalpene minkään muun keittiön rinnalla. Jos niitä vaan viitsittäisiin valmistaa ja tarjota.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Minä en sekoittanut mitään. Kerroin vain kuinka monet kiinalaiset asian kokevat. Kysy heiltä sekoittavatko he.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #19

Minä taas luulen että useimmat kiinalaiset eivät tiedä paljoa enempää suomalaisesta ruoantuotannosta kuin Salakarikaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

Useimmat eivät tietenkään, mutta nyt oli kyse matkustaneista kiinalaisista, jotka ovat joko bisneksessä tai turistina vierailleet muun muassa eri Euroopan maissa.

Olin itse aika yllättynyt kun kuulin moisen lausunnon ja myöhemmin kävi ilmi, että se todellakin on kiinalaisten keskuudessa vallitseva myytti. Kiinalaiset ovat muutoinkin hyvin herkkähipiäisiä ruoan suhteen. Yleensä länsimaissa vieraillessaan liikemiesdelegaatiotkin saattavat hotelliaamiaisella vohkia kananmunia taskuihinsa siksi, että he ovat huolestuneita saavatko lounaaksi mitään syötäväksi kelpaavaa. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea ruoan maustamisesta. He eivät osaa arvostaa puhtaita raaka-aineita sinänsä, jos ruoassa ei heidän mielestään ole mitään makua.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #26

Mausteisiin tottuneille suomalainen ruoka on mautonta, se nyt on ihan selvä.

Takavuosina minulla oli toisinaan intialaisia vieraita, paljon matkustaneita, jotka söivät ulkomailla ollessaan ainoastaan intialaisissa ravintoloissa. Pariin otteeseen sekin tarjoilu jäi kokonaan koskematta syystä joka ei selvinnyt, intialaiseen tapaan hymyilivät ja vakuuttivat että ruoka on oikein hyvää mutta ei vaan nyt ole nälkä.

Suomalainen ruokakulttuuriin voi kuulua sekin, että mennään ABC:lle äitienpäivälounaalle. Joku amerikkalaislätkänpelaaja tuota takavuosina ihmetteli, että joukkue pelimatkoillaan syö huoltoasemilla. Menee nyt vähän ohi aiheen kuitenkin. Ei se suomalainen ruoan raaka-aine niin hyvää ole, etteikö siitäkin saisi pahaa tai ainakin mautonta mössöä.

Tukiaisin tuettua ruokaa me syömme joka tapauksessa, tulee se sitten ulkomailta tai Suomesta. Ei minun käy kateeksi maataloustuottajia mutta itse pidän hyvänä, että meillä on mahdollisuus valita. Oma ruoantuotanto on viimeisiä asioita joista minkään maan kannattaisi luopua. Sanotaan sitä vaikka pahoihin päiviin varautumiseksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

"Oma ruoantuotanto on viimeisiä asioita joista minkään maan kannattaisi luopua. Sanotaan sitä vaikka pahoihin päiviin varautumiseksi."

Juu ja tuo ei tietenkään ole ristiriidassa sen kanssa, että kaupan alalla syntyy ulkomaista kilpailua. Myös Lidl:n tarjonnasta suurin osa on suomalaista. Ulkomaisten rantautuvien ketjujen kohdalla on enemmänkin kyse omintakeisesta markkinointipolitiikasta, logistiikkakyvyistä ja omista globaaleista toimintatavoista.

Lisäksi on ymmärrettävä, että tuo "oma ruokatuotanto" maantieteellisesti tarkoittaa ajan virrassa eri asioita, usein laajenevaa maantieteellistä aluetta. Agraariyhteiskunnassa ennen vanhaan useimmat talon isännät ymmärsivät omalla tuotannolla sitä, että tilan pitää olla ruoan suhteen omavarainen. Mitään ei tarvinnut ostaa kaupasta. Kun maa oli jakautunut heimoalueisiin, niin mielikuva saattoi olla oman maakunnan omavaraisuuden tasolla. Uudempana aikana meille on riittänyt Suomen valtion omavaraisuus, mutta olemme hyvää vauhtia siirtymässä kohti EU:n omavaraisuuskäsitettä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #28

En missään tapauksessa ole vastaan ulkomaisia kauppaketjuja, ihan päinvastoin. Tuottajienkin asema saattaisi parantua kun ostajilla olisi vähemmän saneluvaltaa ja myyjällä valinnanvaraa.

Pahaa pelkään ettei EU ole vielä pitkään aikaan sellainen yhtenäinen liittovaltio, etteivätkö maat huolehtisi ensisijaisesti omasta ruoantuotannostaan ja "pahoina päivinä" ensin oman maan kansalaisten ravitsemisesta.

Tästä kun pari viikkoa kuluu, me suomalaiset saamme taas nauttia tuoreen kotimaisen ruoan huippusesongista. S-marketissa näytti jo olevan uusia perunoita hintaan 29,50 eur / kg, jätin ne nyt laariin odottamaan parempia aikoja. Uusia perunoita, suutarinlohta, kevätsipulaa ja tuore tillinippu, kylkeen grillattu Herefordin pala naapurikylän tuottajalta Sauvosta. Jälkiruoaksi tuoreita mansikoita. Ai-ai.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29

"Pahaa pelkään ettei EU ole vielä pitkään aikaan sellainen yhtenäinen liittovaltio, etteivätkö maat huolehtisi ensisijaisesti omasta ruoantuotannostaan ja "pahoina päivinä" ensin oman maan kansalaisten ravitsemisesta."

Saa nähdä. New Yorkissa asuville riittää, että maitoa tuodaan Wisconsinista, vehnää Kansasista, lihaa Texasista ja maissia Alabamasta. Maa on omavarainen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Suomessa myytävä ruoka on ylihintaista verrattuna useimpiin EU-maihin. Koskee niin koti- kuin ulkomaisiakin raaka-aineita.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Toki näin ja Lidl´kin hinnoittelee tuotteensa hieman alle kotimaisen tason, vaikka voisi hinnoitella kannattavasti alemmallekin tasolle. Eli ongelma on suomalaisen ruuan korkea hintataso.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyllä sitä suomalaista ruokaa syödään jatkossakin, sillä muuhun ei ole varaa. Elintarvikkeiden tuonnille ei ole varaa edes Pyykkölällä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Ennakoisin kuitenkin ulkomaisten suurten ketjujen tulevan Lidl`n lisäksi myös Suomeen jollain aikavälillä "hintoineen". Miksi peruselintarvikkeita myyvien liikkeiden tulo on ollut niin hankalaa? S ja K?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Verrattain pienet markkinat ja korruptoituneet kuntapoliitikot jotka vastaavat kaavoituksesta ja ylläpitävät S ja K -duopolia, sanoisin.
Tesco olisi tervetullut mutta sekin tuli Suomeen S-marketin kautta.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #17

Näin se on, vähäväkinen Suomi ei ole niitä houkuttelevimpia markkina-alueita. Eli kaikki tuleva mahdollinen tuotto olisi otettava S ja K-korruptioilta. Mutta tulihan Lidl`kin liike liikkeeltä Suomeen. Yksi ensimmäisistä on tässä Stadin kupeessa Tammistossa, Vantaalla.

ps. Keski-Euroopassa Lidl ei ole tosiaankaan mikään halvin ketju, joten miksei sieltä joku voisi tulla lisäksi murtamaan duapolia? Tescolta tavallaan otettiin ilmat pihalle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kysymys ei ole noin simppeli, kuten annat ymmärtää.

Alijäämäisellä vaihtotaseella ei juurikaan osteta ruokaa velaksi ulkomailta vuosikymmenien ajan. Kotimainen ruuan tuotantokin teollisuudessa ja muualla on varsin merkittävä satojen tuhansien työllistäjä.

Ymmärrän toki kieroutuneen vasemmistolaisen ajatusmaailmasi kotimaista ruokahuoltoa vastaa ääliömäisin argumentein, mutta paskaahan saa aina jauhaa varsinkin sosiaalidemokraattina.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ranskalainen Carrefour voisi tulla, kun levittäytynyt muutenkin maailmanlaajuisesti. Parisenkymmentä hypermarkettia Suomeen, niin johan sotkisivat hinnat tehokkaasti.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Lähituotantoa on mielestäni hyvä tukea. Lähiruoka on siis sellaista joka on tuotettu korkeintaan noin 50 km säteellä kuluttajasta vaikka raja ei aivan ehdoton olekaan. Kaikki muu ruoka on sitten muualta tuotua, tuleepa se sitten kauempaa kotimaasta tai ulkomailta. Silloin ratkaisee hinta ja laatu.

Logistisesti ajatellen Baltia ja Ruotsi ovat lähempänä eteläsuomalaista kuluttajaa kuin idän ja pohjoisen tuotantoalueet. Unionin toistuvista huomautuksista huolimatta meillä duopolilla on yhä liikaa valtaa. Lisäksi se on syyllinen lukemattomien pienten kivijalkakauppojen ja työpaikkojen katoamiseen.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Sian hinta lienee oikeammin 1,47 e/kg

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

"Syömmekö kohta enää suomalaista ruokaa"

Ovatko persut nyt kieltämässä ruuan tuonnin Suomeen? Appelsiini- ja banaaniomavaraisuus häämöttää!

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Elintarvikeomavaraisuus on tärkeä mittari puolustuskyvylle ja yhteiskunnan vakaudelle poikkeusoloissa. Lähes kaikki EU -maatkin hiljaisesti pitävät yllä jonkinlaista elintarvikeomavaraisuutta. Poikkeuksia tietysti on, esim. Italia.

Toimituksen poiminnat